Biosfääri eli eliökehä – Maapallomme muodostuu elävistä ja elottomista asioista. Näiden välinen vuorovaikutus muodostaa biosfäärin.

Biomit – Maan erilaiset ympäristöt ovat ainutlaatuisia, mutta niitä on mahdollista luokitella elinpaikan tyypin mukaan biomeiksi eli esimerkiksi sademetsäksi, aavikoksi tai mereksi. Biomeja voi ajatella tiettyinä maantieteellisinä alueina, jotka määritellään sitä asuttavien kasvien ja eläinten perusteella. Yhden biomin sisällä voi olla useita eri ekosysteemejä.

Ekosysteemit – Kaikki eliöt ovat vuorovaikutuksessa niitä ympäröivän elottoman luonnon kanssa. Kaikki eliöt sekä niitä ympäröivä eloton luonto (ilma, maa, vesi jne.) muodostavat ekosysteemin. Ekosysteemien koko voi vaihdella huomattavasti aina pienestä lammesta kokonaiseen aavikkoon.

Eliöyhteisöt – Kaikki eliöt, jotka elävät samalla alueella, muodostavat eliöyhteisön. Ihmisen kohdalla tämä määritelmä on hieman haastava, sillä ihmiset voivat siirtyä yhteisöstä toiseen. Toisaalta on myös muita eliöitä, kuten lintuja ja hyönteisiä, jotka muuttavat yhteisöstä toiseen. Alueen elotonta luontoa ei katsota kuuluvaksi eliöyhteisöön.

Populaatiot – Kaikki tietyn lajin yksilöt, jotka elävät samalla alueella samanaikaisesti, muodostavat populaation. Tällä tavoin yksilöt voidaan nähdä tietyn lajin rakennuspalikoina. Ihmispopulaatiomme muodostuu miljardeista vuorovaikutuksessa olevista ihmisistä. Voimme käsitellä tarkemmin yhden maan, kaupungin tai naapuruston ihmispopulaatiota. 

Yksilöt – Esim. ihmisyksilöt muodostavat populaation. Jokaisella henkilöllä on yksilölliset piirteet, joiden ansiosta populaatiossa esiintyy monimuotoisuutta.

Elimet ja kudokset - Ihmiskeho koostuu elimistä ihan kuten kasveilla ja eläimilläkin. Ihmisten elimiä ovat aivot, sydän, munuaiset, maksa jne. Jokainen elin muodostuu erilaisista kudoksista. Näillä kudoksilla on yksilölliset ominaisuudet ja tehtävät. Tiesitkö, että ihmiskehon suurin elin on iho ja että iho, jota nyt kannat, ei ole sama kuin se, jonka kanssa synnyit?

Solut – Kudokset muodostuvat soluista. Solu on elämän pienin yksikkö, mutta mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että solu on pienin elävä olio, joka pystyy jakaantumaan.

Soluelimet - Solutkin muodostuvat yksilöllisistä osista. Jokaisen solun sisällä on pieniä soluelimiä eli organelleja, kuten esimerkiksi tuma, mitokondrio, Golgin laite jne. Kaikilla soluelimillä on oma tehtävänsä solussa.

Proteiinit – Rasvat – Hiilihydraatit – Nukleiinihapot – Mistä soluelimet koostuvat? Kaikki soluelimet koostuvat makromolekyyleistä, kuten hiilihydraateista, lipideistä, proteiineista ja nukleiinihapoista (DNA, RNA).

Atomit - Makromolekyylien valmistukseen tarvitaan vielä pienempiä rakennuspalikoita. Ehkä oletkin jo kuullut atomeista ja niiden osista: neutroneista, protoneista ja elektroneista. Noin 92 erilaista atomia esiintyy luonnollisesti (niitä kutsutaan myös alkuaineiksi), mutta vain 11 näistä atomeista tavataan eliöissä. Molekyylin muodostamiseen tarvitaan minimissään vain kaksi atomia.

Kvarkit - Pitkän aikaa luultiin, että atomit ovat pienimpiä mahdollisia rakennuspalikoita, mutta nyt tiedämme, ettei se pidä paikkaansa. Tieteilijät ovat löytäneet vielä pienempiä rakennuspalikoita. Nämä subatomiset hiukkaset ovat saaneet hauskan nimen – kvarkit. Kvarkkeja on monenlaisia. Niiden nimiä ovat esimerkiksi – ylös, alas, huippu, pohja, lumo ja outo.