Näytä/piilota keskeiset käsitteet
Lontoon suuri ruttoepidemia: Euroopassa on ollut useita laajoja ruttoepidemioita vuodesta 1347 alkaen. Vuonna 1665 Lontoossa riehui epidemia, jota alettiin kutsua Lontoon suureksi ruttoepidemiaksi.
Mikroskooppi: Laite, jonka avulla voidaan nähdä hiukkasia tai niiden osia, jotka olisivat liian pieniä havaittaviksi paljain silmin.
Paiserutto: Bakteerin aiheuttama sairaus, jota kantoivat mustarottien infektoimat kirput. Pahimmillaan rutto tappoi kaksi miljoonaa ihmistä vuodessa. Sairastuneilla oli 90 %:n todennäköisyys kuolla tautiin.
Robert Hooke (28.7.1635 - 3.3.1703)
Robert Hooken vuonna 1665 julkaistun Mikrographia-teoksen kansi. Useiden hyttysiä, lumihiutaleita ja kuuluisaa korkkisolua kuvaavien piirrosten lisäksi teoksessa annettiin ohjeet mikroskoopin rakentamiseen.
Oli vuosi 1665. Englantilainen filosofi Robert Hook oli juuri julkaissut piirroksia sisältävän Mikrographia-teoksen. Kameraa ei ollut vielä keksitty, joten piirrokset olivat yleisiä kirjoissa ja muissa julkaisuissa. Erityisen Mikrographiasta teki se, että siinä kuvattiin ensimmäistä kertaa piirroksin mikroskoopilla nähtävää maailmaa.
Teoksessa julkaistiin yli kolmekymmentä yksityiskohtaista piirrosta. Mukana oli myös kuuluisa “korkkisolu”-piirros, joka ensimmäisenä kuvasi yksittäistä solua. Hooke tutki myös hiuksia mikroskoopilla ja havaitsi, että osa niistä haarautuu. Tämä oli mahdollisesti ensimmäinen maininta haarahiuksista.
Alla nähtävät piirrokset korkkisolusta ja kirpusta ovat esimerkkejä Hooken yksityiskohtaisista piirroksista.
Miksi solua kutsutaan juuri soluksi?
Hooken piirrokset kuvasivat tarkasti ja yksityiskohtaisesti korkkisolujen muodon ja rakenteen. Hän valitsi “solu”-sanan kuvaamaan niitä, sillä kammiomaiset rakenteet muistuttivat häntä yksinkertaisista huoneista, joissa munkit elivät – soluista.
Kuvagalleria Micrographia-teoksen piirroksista
Kameroita ei ollut olemassa, kun Robert Hooke tutkiskeli maailmaa mikroskoopillaan. Tuodakseen löydöksensä muidenkin tietoon hänen piti piirtää näkemänsä kynällä. Tässä on muutamia upeita piirroksia, jotka hän teki ja julkaisi vuonna 1665.
| Ohut viipale korkkisolukosta. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | Robert Hooken piirros ohueksi viipaloidusta korkkipalasta, jota hän tarkasteli mikroskoopilla. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | |
Lihakärpänen. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | Robert Hooken piirros mikroskoopista, jota hän käytti tutkiakseen ja piirtääkseen eri kohteita Micrographia-teokseensa. | |
Tässä kuvassa esiintyvä kirppu (Ceratophyllus faciatus) osoittautui myöhemmin Euroopassa riehuvan paiseruton kantajaksi. Hooke ei tiennyt tätä piirtäessään kirppua. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | Kirppu pyyhkäisyeletkronimikroskoopilla kuvattuna. Huomaa, kuinka yksityiskohtaisesti Hooke näki mikroskoopillaan. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | |
Hooke tutki muutakin kuin hyönteisiä ja kasveja. Tähän kuvaan hän on piirtänyt muutamia lumihiutaleita. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. | Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettu kuva lumihiutaleesta. Hooke pääsi erittäin suureen tarkkuuteen varhaisella mikroskoopillaan. Voit suurentaa kuvaa klikkaamalla. |
Lisää luettavaa:
Voit lukea Micrographia-teosta ja katsoa kaikkia sen piirroksia osoitteessa eBooks@Adelaide.
Lähteet:
Historical Anatomies on the Web (NIH).
Scanning Electron Image of the flea from the Center for Disease Control (CDC)
Image of the scanning electron microscope snowflake from Beltsville Electron Microscopy Unit, part of the USDA.
Additional images from Wikimedia Commons.
Lue lisää: Elämän rakennuspalikat
Robert Hooken muotokuva. Tämä on taiteilijan näkemys Robert Hookesta. Se luotiin hänen kollegoidensa Aubreyn ja Wallerin kuvailujen perusteella. Kuva on Wikimediasta. Maalauksen on tehnyt Rita Greer.
Be Part of
Ask A Biologist
By volunteering, or simply sending us feedback on the site. Scientists, teachers, writers, illustrators, and translators are all important to the program. If you are interested in helping with the website we have a Volunteers page to get the process started.
